Sakun Tume on tuoksultaan hieman mitäänsanomaton, aavistus paahteisuutta ja suklaata havaittavissa. Maku puolestaan on hieman hiilihappoinen, makea ja karvan verran paahteinen. Alussa havaittu metallisuus katosi oluen hieman lämmettyä. Tume on suutuntumaltaan keskitäyteläinen ja ylipäänsä ihan "jees" olut.
"ohoh onpas kirsikkaista" oli ensivaikutelma. Ja kyllähän tämä aika mielipiteen jakaja "olut" on.. Kirsikkaisen hapan maku, jälkimaussa jokin oluen häivä. Mielenkiintoinen kyllä.
Aventinus on tummahkoa, hyvin vaahtoavaa "vehnäpukkia". Tuoksussa banaania. Maultaan hefeweizenmäisen banaaninen ja hiivainen, niukasti humaloitu, jälkimaku lämmittää mieltä mukavasti, vaikka onkin suhteellisen kevyt. Oikein mieluisa tuttavuus.
Laitilan kukko portteri tuo hieman mieleen koffin porterin, sanoinko Koff, siis Sinebrychoff. Kukko maistuu hieman paahtuneelta, aavistuksen palanut, lievän lakritsainen maku peittää jokseenkin 6,5% alkoholin. Kukko on jälkimaultaan hieman ohuehko ja kuivahko.Kotimaiseksi hyvä esitys. Kylmänä ei kannata juoda, metallinen sivumaku häviää lämmetessä. Antaisin 3,5 tähteä, mutta kun en voi niin kotimaisuuden nimissä peräti 4 tähteä
Slottskälläns Imperial Stout tuoksuu erittäin miellyttävltä, tuoksussa selvää paahteisuutta ja hedelmäisyyttä. Maultaan tumman paahteinen ja täyteläinen. Ehdottomasti paras ruotsalaisolut tähän mennessä,
Taas tullut hartwalilta komean niminen olut, joka ei loppujen lopuksi juurikaan poikkea tehtaan muista tuotteista edukseen. Tuoksua ei juuri lainkaan, aika hiilihappoinen ja maultaan mieto, aavistus makeutta ja joku paahteen häivä. Jälkimaku hieman vetinen ja metallinen. Tylsä. Eiköhän Hartwallin kannalta olisi tuottavampaa tehtailla paria bulkkia ja muutamaa selvästi erikoisempaa olutta, kuin puolen tusinaa bulkkia ja paria niistä aavistuksen poikkeavaa.
Innis Gunn Oak Aged Beer tuoksuu oikein miellyttävältä, tammisuutta riittää. Maultaan toffeinen ja aavistuksen vaniljainen bitter, jälkimaussa ripaus humalaa. Bitteriksi makea, Täyteläisyyttä voisi olla hieman enemmän. Muuten oikein miellyttävä, positiivinen yllättäjä.
Nikolain vehnälager on olemukseltaan kuin kopio hartwalin white lagerista. Sitrusmainen maku, mieto, ei juuri humalaa. Terassioluena varmaan "ihan jees". Ehdottomasti Nikolai sarjan paras, mikä tosin ei kovin kaksinen saavutus ole.
Eipä ole vuosikausiin tätä "A-oluiden ykköstä" näkynyt. Maultaan hapokas ja aavistuksen maltainen. Helposti juotava, tosin hieman vesimäinen. Nuoruuden nostalgiaa tässä oluessa sen sijaan riittää.
Becks on melko tyypillinen ns. kansainvälinen lager. Makua ei juurikaan ole, tulee ihan kotoisa bulkki mieleen. Maultaan hieman tunkkainen, maltainen, niukasti humaloitu perusbisse.
Pardubicky porter on melkoisan maistuva porter, ja yksi parhaista tsekkioluista. Maultaan miellyttävän lakritsainen, hieman siirappisen makea alkumaku päättyen kevyeen paahteisuuteen.
Anchor Liberty Ale on maultaan hieman sitruunainen, hapokas olut, jossa mukavasti mallasta ja reilusti kirpeää ja katkeraa humalaa. Aromaattinen ja virkistävä olut on vieläpä tasapainoinen luonteeltaan.
Täysin turha olut, joka todistaa myyntimäärällään, että suurin osa ei tiedä hyvästä bissestä mitään, tai sitten murto-osalla on erittäin kieroutunut maku.
Normi sakun vuoro. Vaahtoaa kaadettaessa oikein mukavasti. Originalissa on hieman vetinen, hapokas, hiilihappoinen ja metallinen maku. Häivähdys ohraa käy suunperällä kadoten olemattomaan jälkimakuun. Peruskeppanaa.. Ei suuria tunteita, ei suuria pisteitä.
Täytyy sanoa, että vaihteeksi ihan hyvän makuinen massalager. Saku yllättää jo ensikulauksella, sillä maltaisessa etumaussa on jopa hedelmäisiä piirteitä. Melko hapokaasta mausta tosin puuttuu jälkimaku lähes kokonaan, eikä humalaa edes kunnolla maista. Yllättävän hyvä kokonaisuus, vaikkakin pientä viilaamista monilla osa alueilla.
Tumma budvar on maultaan paahtuneempi ja humalaisempi, kuin vaalea peruslageri. Oikein hyvä siemailu olut, jonka mausta löytyy sopivasti asennetta. Kyllä tsekit osaavat olutta panna.
Originaali Budweiseri tsekin maalta yllättää. Hajultaan pirteä ja miellyttävä lager. Väri tavanomaisen kellertävän kuparinruskea. Maultaan budvaari on tavallaan pehmeä, mutta luonnettakin on. Humalointi tyypillistä tsekkiläistä.
Eggenberg on suht miellytävä kokemus. Maussa on hyvin tasapainossa paahtunut mallas ja siirappinen makeus. Olut on tosin hieman siirappinen, tuoden mieleen tumman velkon. Jälkimaku hieman hapan, mutta voisi olla runsaamminkin humaloitu.
Perus kozeli tuo maultaan mieleen Löwenbraun, molemmat ovat suht puhtaan makuisia, helposti lähestyttäviä, eikä kummassakaan ole suuria vivahteita-> tylsiä. Maussa maistuu kevyt maltaus, ripaus humalaa, sekä hieman häiritsevä metallisuus.Vaalea velko kaipaisi särmikkyyttä lisää.
Kullankeltainen premium kozel on maultaan mukavan maltainen ja humalainen. Maltaassa sopivasti makeutta ja jälkimaussa reilusti humalaa. Hieman hiilihapokas premium muistuttaa mielestäni hieman pilsner urquelia maultaan. Tsekkioluille tyypillinen "voinen" maku on myös voimissa.
Ylipäänsä lageriksi oikein miellyttävä.
Medium Kozeli ei liiemmin säväytä, maultaan miedon keskitäyteläinen ja hapokas. Ei liian katkera, ehkä aavistuksen verran vesimäinen. Sopii janojuomaksi hyvin
Tummaa laakeria? Voisi vaihtaa paikkaa hartwall "porterin" kanssa.. Staron mallas on kohtuu makeaa. On kyllä sopivan paahtunutta, ei kuitenkaan palanutta, onneksi. Hieman kahvinen maku yhdistyy lopussa tyypilliseen tsekkiläiseen humalointiin. Jos tätä saisi typpipatruunan kanssa tölkissä, voisi joku luulla tuotetta irkkustoutiksi.
Ainut ja oikea tsekki pilsner, samalla niitä harvoja "oikeita" pilsuja mitkä maistuvat muullekin kuin vedelle.. alkumaku mukavan maltainen, hapokas ja kuivan "rapsakka". Jälkimaku melko humalainen. Tölkistä mukana tuli metallinen sivumaku, joten suosittelen pulloa.
Tumma Kozel on väriltään colamainen olut, jossa aikatavalla makeutta, siirappinen. Mallasta löytyy mausta hieman, humalaa ei niinkään. Pidemmän päälle hiukan liian makea, voisi olla paahteisempi ja katkerampi maku, tai moniuloitteisempi.. Peruslagerin ystäville ja oluen juontia aloitteleville tämä on varmasti taivaan lahja.
Budvarin kaupungin toinen tuote Tsekin olutmarkkinoille. Maultaan samantapainen kuin toinenkin "budweiseri", alan viininmaistelutermein voinen maultaan. Sopivasti mallasta, jälkimaussa reiluhkosti humalaa. Itse pidän karvan enemmän Budvarista, mutta kyllä tämä pesee kotimaisen oluen silti.
Aah, kyllä nämä hefeweizenit ovat maistuvia, koskahan kotimaiset panimot alkavat tällaisia panna?? ehkä ensin voisi luopua hartsista käymisen pysäyttäjänä.. asiaan: mielestäni tällä weihenstephanerin oluella ja aiemmin maistelulla spatenin tuotteella ei ole maun puolesta kuin hiuksen hienoja eroja, tämä maistuu vähemmän banaaninille. Oikein hyvää ja maukasta olutta.
Mexicolaistyylinen olut testissä. Maissinen maku, aika vetinen ja hiilihappoinen. Kesähelteen janojuomaa, muuten todella tylsä olut. Jälkimaussa karvan verran humalaa, jota saa etsimällä etsiä suustaan.
Tämä suht halpa maitokauppa laakeri onkin yllättävän hyvää..janojuomaksi.
Maussa ei ole oikein suuria vivahteita, mutta eipä myöskään kotimaisissa bulkkilagereissa esiintyvää katkeruuttakaan. Sauna oluena tätä voisi kiskoa kaksinkäsin, mutta muuten tylsä.
Valitettavasti kyseessä ei ole 4l tuopista hörpitty näyte, vaan alkon kiskurihintainen pullo. Maultaan hofbräu on aika velmu, aluksi olut maistuu aivan tavalliselle keskikaljalle, mutta pian mukaan tulee lievästi vehnäinen ja kohtuullisen maltainen maku. Jälkimaussa aavistus humalaa. Erittäin helppo juoda, vaikkakin hiilihapokas olut. Hinta/laatu suhde ei valitettavasti ole Suomen maassa ihan kohdallaan, sillä tämä olisi erinoimainen kännäysolut, prosenttejakin on 6,3%..
Kovasti samantapainen kuin vaalea veljensä. Banaaninen, makeahko, hiivainen ja hiilihappoinen maultaan, ei oikein jälkimakua lainkaan. Kaipaisi hieman enemmän mallasta ja humalaa makuunsa.Erinomainen kesäjuoma.
Franziskaner on tyypillinen saksalainen samea vehnäolut hyvällä vaahdolla. Sanoisinko monivivahteista maultaan, tulee lähinnä banaani mieleen, mukavan hapokasta ehkä vähän savuistakin makua mukana. Vähän sellainen mielipiteiden jakaja olut, mutta mainio.
No niin kaikki koffin kittaajat ja lapparin lipittäjät, ette tiedä mitään hyvästä oluesta ennen kuin tutustutte näihin suorastaan herkullisiin vehnäoluihin. Paskanjauhannasta asiaan. Tämä Ayingerin hefeweizen on yksinkertaisesti hyvää. Maussa hedelmäisyyttä, hieman banaania, vaniljaa ja hiivaisuutta. Maultaan hieman hapokkaampi, kuin esim. Franziskaner.
Tämä on niitä oluita joita jokaisen pikku lipittäjän pitäisi maistaa kerran elämässään. Maultaan vähän kuin savukinkkua joisi. Väriltään tumman ruskeaa, ei pahemmin vaahtoa. Mutta.. tuoksu on todella mainio, ainakin jos tykkää savuisen tervaisesta tuoksusta, kuten minä. Jälkimaku on sopivan humalainen, eikä missään nimessä vetinen. Joulukinkun kanssa voisi toimia mainiosti
Sofiero.bulkkiruotsilageria pahim..tai parhaillaan. Maistuu vedeltä, päihittää ehkä budweiserin maussa, mutta muuten vain varoittavana esimerkkinä nautittavaksi.
Guinnessin ystävät huomio, katse O'Harasiin...päin. Lepo. O'haras on maultaan ja luonteeltaan sysimusta, paahteinen ja kuiva irkku stout. Jälkimaku on piitkä ja säilyy suussa kauan. Tästä voi maistella kahvimaisia aromeja, mutta ainoa miinus tulee silti siitä, että oluessa on todella niukka vaahto. Suosittelen kaikille Irlannin mustan kullan ystäville.
Kilkenny on siitä erikoinen ale, että siinä(kin) on typpipatruuna tuomassa vaahtoa, kuten "isoveljessään". Maultaan tämä olut on itselle pieni pettymys, maistuu vaahdotetulta vedeltä, jossa mukana jokin maltaan häivä. No ainakin on helppo litkiä, vaikka litran tuopeista.
Irlannin ylpeys testissä. Oikein maistuvaa. Mukavan paahteinen maku yhdistettynä helppoon juotavuuteen, lue hieman vetinen, ja hyvään vaahtoon miellyttää varmasti monia. Itse olisin kaivannut hieman monipuolisempaa ja paahtuneempaa makua.
Hollannin ylpeys yllättää hieman. Tämähän maistuu ennakko odotuksiin nähden suht hyvälle. Hiilihappoista ja hieman "hedelmäistä". Kotimaista keppanaa parempaa.
Suklaastouttia.. Tuoksu on oikein muikea, suklaata ja kahvia. Maultaan miellyttävän paahtunut, aavistus jossain taka-alalla suklaata. Erittäin miellyttävä olut.
Spitfire on maultaan perinteisen bitterin omainen; maltainen&humalainen, ollen kuitenkin helposti juotava pubi olut. Jälkimaku säilyy tässä sananmukaisesti bitterissä pitkään.
Ensimaku hämäävä, tämähän on kuin limonadia, hiukan vetistä, kohtuu makeaa ja hiilihappoista. Tässä on miellyttävä jälkimaku, mitä enemmän juo. Väriltään colan ruskea olut tuotti mukavasti vaahtoakin.
Holy Grail näyttää lasissa tyyppilliseltä britti bitteriltä. Tuoksu on aavistuksen hedelmäinen ja maku makeahko, hieman monipuolisuutta, ei hirveästi humalaa.
huh, punaista olutta? kyllä. Väri shokin jälkeen huomaan haistelevani tyypillistä "alemaista" tuoksua. Makua hallitsee hento maltainen makeus ja mukava keskitäyteläinen humalointi, jättäen suuhun sopivan katkeran maun. Väriä lukuunottamatta kyseessä on melko tyypillinen brittiale, ihan hyvää, mutta "se jokin" puuttuu.
Highgate old ale on miellyttävän pehmeä, aavistuksen makea ale, jonka tuoksu miellyttää arvioijan nenää. Ainoana puutteenna se, että olut on melko yksiuloitteinen.
Maultaan tyypillinen britti pubi bitteri. Kuivahko, hapan ja hedelmäinen. Oikein miellyttävä olut, jonka jälkimaku on kuivan maltainen. Hinta on mielestäni hieman suolainen, mutta muuten mainiota alea.
Typpipatruunalla varustettu "pubiale" maisteluvuorossa. Maku on aika laimea, patruunasta johtuva kermainen vaahto on miellyttävä, mutta kaipaisin vähän "moninaisempaa" makua tälle oluelle. Sopii siemailuun, mutta maku on hukassa.
Maultaan Fosters on tyypillinen kansainvälinen lager, ei juuri minkäänlaisia vivahteita maussa. Hieman maissinen ja makea, ei oikein mallasta eikä humalaa. Hieman hiilihappoisena ja miedosti vaahtoavana Fosters on helposti juotava bulkkilager.
Tämä onkin Ahvenanmaalaista..Perinteistä saksalaista Oktoberfest olutta humalaisempaa ja paahtuneempaa. Voisi miltein ale:si luulla. Melko hiilihappoinen etumaku ja suht makeaa mallasta. Yllättävä "kotimainen" olut, kun vaan saisi tuon metallisen sivumaun pois(johtunee hartsista?)
Valtakunnassa kaikki hyvin, vai onko? Lahden sininen on noussut kuolleista, mutta maku ei kovin kummoinen ole, ikävä kyllä. Maussa maistuu tyypilliseen kotimaiseen tapaan mieto maissinen makeus ja niukka humalointi. Positiivisena seikkana Sininen on kohtuu "viljaisa" olut, tosin jälkimaku tuo mieleen lidlin halvat saksalais pilsnerit. Kesällä ihan kelpo janojuoma.
En ollut Sandelsia vuosiin hörppinyt ja oli ihan positiivinen yllätys. Maultaan aika pehmeä, hieman maltainen, tosin jälkimaussa olisi saannut olla enemmänkin humalaa.
Dobbelbockin tapainen olut? Ei todellakaan.. Hieman peruslageria makeampi, sekä tietysti prosentteja enemmän. Alkoholin maku maistuu liikaa taustalla. Tylsä ja turha olut.
130v olutta tehty, eikä vieläkkään ole suosta noustu. Onneksi tämä juhlaolut on jopa ihan kelpo, kotimaiseksi, olueksi. Juodessa suussa maistuvaa mallasta on suht sopivasti, ja yllättäen humalaakin piisaa hieman. Hieman karkea, hiilihappoinen ja niukkavaahtoinen olut, jossa jälkimakukin maistuu sen pienen hetken. Lisäpisteet siitä, että tuoksu on parempi, kuin kotimaisilla keskikeppanoilla yleensä. Silti turhan "suoraviivainen", ja hieman tylsä olut.
Koffin tumma Nikolai lager on kuin köyhän miehen, tai no saman hintaistahan tämä on, tumma kozel. Maussa on samaa sokerista siirappia, ollen aavistuksen verran hiilihappoisempi kuin Kozel. Maussa aavistus, mutta pieni sellainen, paahtunutta mallasta ja hyvin vähän humalaa. Melko vetisen oloinen ja ohut jälkimaku joka häviää kuin tuhka tuuleen. Helposti juotava bulkki lageri, voittaa kyllä perus koffin, mutta häviää (taas kerran) muiden tuotteiden joukkoon.
Jos olen joskus sanonut, ettei ole olemassa omalaatuista kotimaista olutta, olen väärässä.. Koffin porter on todella poikkeuksellinen kotimainen olut. Tämä miltei sysimusta olut on kuin nestemäistä siirappia joisi. Maussa jotakin lakritsan ja salmiakin vivahteita, erittäin paahtunut(voisi sanoa, että palannut). Vähintään lievän nokinen jälkimaku kiusaa. Maku jää pitkäksi aikaa suuhun. Itseasiassa koko suu tuntuu siirappiselta. Todella erikoinen kotimainen ja paras "massatehtaan" tuote.
Ehkä kesällä voisi janojuomana mennä, tosin vedessäkin on enemmän makua. Inkkarin maku on aika hiilihapokas, melko vetinen ja metallinen. Tässä tyypillisessä kotimaisessa bissessä jopa vaahto katoaa kaadettaessa.
Jaahas tässäpä taas tyypillinen kotimainen keskiolut, ei yllätä millään osa alueella. Maultaan aavistuksen Karjalaa miedompi, väriltään "se tavallinen". Jälkimaku ei nostata suuria tunteita puolesta.
Väriltään ja maultaan tyypillinen kotimainen Lager, eli tunkkainen, metallinen, sekä vetinen. Perusvarmaa olutta, mutta omaleimaisuus on pahasti hukassa. Hyvä valinta saunaolueksi.
Karhu on tyypillinen kotimainen bulkkilager. Maultaan hieman vetinen, hiilihappoinen, sekä metallinen.Jälkimaussa aavistus ohraa, hieman enemmän humalaa, kuin muissa bulkeissa. Ei muuten poikkea kotimaisista keskioluista.
Tässäpä vähän erikoisempi kotimainen ja vielä hartwalilta. Maultaan white lager on jokseenkin outo, suussa maistuu vähän kuin olisi olueen lisätty spritea. Ilmeisesti haettu wittbiermäistä makua. Humalaa ei ole juuri lainkaan, joten aika vetistä tavaraa tämä on. Kesä helteellä tämä voisi olla erinomainen terassi olut.
Hartwalin portteria.. Kuulostaa kummalta, mutta kyseessä on naamiointi yritys tämähän maistuu aivan karjalalta, joka on vaan värjätty mustaksi. Mikä v..u tästä tekee portterin? jälkimaussa on kyllä aavistus paahteisuutta, mutta silti.. Ennemmin nimeksi: Musta Karjala, "tai näin kusetamme asiakkaita beer"
Hartwalin Gourmet vaalea on tylsähkö ja hiilihappoinen kotimainen massa lager hienolla nimellä. Olut on maultaan keskitäyteläinen ja aavistuksen maltaisen makea. Tästäkin puuttuu se "jokin".
Kotimaista keskikeppanaa tarjolla taas. Juhlava nimi hiilihappoisella oluella. Ei tämä nyt kuitenkaan ole sen kummempaa tavaraa. Maku, kuten jo sanoin aika hapokas, mukavaa maltaisuutta löytyy, ei aivan vetinen eikä yli katkera. Silti.. "se" jokin puuttuu, mikä nostaisi oluen arvosanaa. Hukkuu muihin massaoluisiin aikalailla. Voisi toivoa kotimaisilta "isoilta" panimoilta joskus hieman rohkeutta tuottaa muutakin, kuin puolenkymmentä toisiaan muistuttavaa ja maistuvaa olutta.
